Sunnuntai 02.10.2011


Lauantaina aamulla oli upea ilma ja tosi kylmä, mutta ei sentään pakkasta. Ripeästi liikkeelle, harmi vaan, että näissä paikoissa ei ole saatavana sähköä, ei suihkua, ainoastaan WC:t, roskikset ja juomavettä, hinta on kuitenkin n. 20 taalaa. Meillähän on omassa autossa generaattori, jolla saadaan vaikka auton mikrouuni toimimaan, myös hiustenkuivaja, leivänpaahdin jne. Ajettiin Mono-Laken rantaa, kivan näköistä seutua asutuksineen. Ajettiin muinaiseen kultakaivoskaupunkiin, Bodieen, joka sijaitsee päätieltä 28 km itään. Kilometreistä viimeiset neljä eivät olleet enää yleistä tietä, eli aivan kaameata kiharaa, kiveä ja kuoppaa. Onneksi ei oltu omalla autolla liikkeellä, järjestys autossa muuttui muuallakin lusikkalaatikon lisäksi!

Bodie on aavekaupunki, kultakaivos on työllistänyt koko kylän 1800-luvulta 1900 luvun alkuun, jopa jotenkin vielä -40-luvulle asti, jolloin toiminta on lopullisesti hiipunut. (en ole täysin perehtynyt kylän oppaaseen, voi olla hiukan väärääkin tietoa). Suosittu turistikohde, oli paljon kansaa liikkeellä. Siellä ei ole mitään palveluja, ehkä Visitor Centeristä voi ostaa jotain, mutta ei ollut mitään ruokaa, eikä mitään turistikrääsää. Todellinen tirkistelypaikka: Talojen ikkunoiden (pesty ehkä 30 v. sitten) takana kaikki kurkimme sisälle. Melkein kaikki irtaimisto on täysin lopussa, mutta voi hyvin kuvitella, millaisia sohvia ja muita kalusteita siellä on ollut aikoinaan. Keittiöt olivat sinkkeineen ja helloineen aika kivoja, hyllyillä ja pöydillä näkyi tuotepakkauksia, astioita. Peilikaapit ja piirongit ovat melko hyvin säilyneet, mutta verhot ja tapetit roikkuvat riekaleina, patjat, ym. aivan tuhoutuneet. Eläinten papanoita näkyy joka paikassa. Hotelleja, baareja, casino, ”tavaratalo”, hyvin varustettu koulutalo, lennätin, posti, Bodie bank, kirkko, kaikki, mitä kaupungissa pitää olla.

Sähkönsiirron uranuurtajana James Cain kehitti 1890-luvulla systeemin, jolla siirrettiin vesivoimalla tuotettua sähköä kaivokselle 13 mailin päästä. Kaikki siis toimi, mutta kaikki on lopahtanut niin, että kaupungista on lähdetty mitään tavaroita mukaan ottamatta. Sijainti on sellainen, että ei ehkä ollut mielekästä roudata huonekaluja mukana, varsinkaan, jos on ollut kullan tuomaa ansiota taskun pohjalla.

Mielenkiintoinen paikka kultakaupunki on tavarataloineen (sielläkin vielä hyllyt täynnä tavaraa), mutta meidän piti jatkaa matkaa.

Yöpaikka löytyi Lake Tahoen länsipuolelta hiukan ennen auringonlaskua. Lake Tahoella oli suuret Octoberfestit meneillään, kansaa oli liikkeellä tosi paljon autoilla ja myös kävellen ruuhkaksi asti.